Siirry pääsisältöön

12 tuntia aikaa onnistua

Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa ensimmäistä Proakatemia-vuottaan opiskeleville järjestetään 12H-näyttö, jonka tarkoituksena on valmistaa opiskelijoita koko opinnot päättävään 24H loppunäyttöön. 12H-näytön ideana on suoriutua parhaalla mahdollisella tavalla toimeksiantajan antamasta tehtävästä tai ongelmasta. Aikaa näytön suorittamiseen on annettu nimensä mukaan noin 12 tuntia, ja päivän päätteeksi toimeksiantaja arvioi yhdessä valmentajan kanssa tiimin aikaansaaman tuotoksen. Arvioinnissa painotetaan osa-alueina asiakastyytyväisyyttä, tulosten sovellettavuutta ja ongelman ratkaisua, presentaatiota ja loppuraporttia, luovuutta ja innovaatiota sekä asiantuntijuutta ja tehtävän rajausta. Raati arvostelee näitä osa-alueita arvosana-asteikolla 1-5, ja lopullinen arvosana määräytyy näiden pienempien osa-alueiden arvosanojen keskiarvosta. Koko tiimimme suoriutui toimeksiannoista täysillä arvosanoilla, joten tässä esseessä tulen pohtimaan, miten onnistuneeseen lopputulemaan päästiin.
12H-näytössä noin 20 hengen tiimimme sai kaksi toimeksiantoa, joten jaoimme tiimin kahtia. Sain itse olla mukana suorittamassa toimeksiantoa Kampaamotukku Palmikko Oy:lle. Aihe oli itseäni henkilökohtaisesti kiinnostava, joten se antoi väistämättä lisää intoa toimeksiantoa kohtaan. Toimeksianto ei ollut helpoimmasta päästä, ja etenkin tehtävän rajaaminen tuotti alussa hankaluutta, koska olisimme halunneet tuottaa asiakkaalle suuremman ja laajemman tuotoksen suhteessa käytettävään aikamäärään nähden. Teimme lopulta päätöksen, että teemme mieluummin huolellisesti pienemmän määrän tuotoksia, kuin hutiloiden paljon asioita. Tämä koitui oikeaksi päätökseksi, sillä toimeksiantaja oli erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Lyhyesti kerrottuna teimme lyhyen demovideon sosiaalisen median markkinointia varten, ja suunnittelimme toisen videon asiakkaalle valmiiksi. Lisäksi teimme asiakkaalle sosiaalisen median strategiasta markkinointisuunnitelman, ja liitimme suunnitelman loppuraporttiin.

12H-näyttö sujui tiimiltä hienosti, ja jäsentelen tähän, mitkä asiat erityisesti onnistuivat ja veivät tiimimme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
  1. Valmistauduimme toimeksiantoon jo edellisinä päivinä.
  2. Jaoimme ensiksi tiimin kahtia, koska suuren tiimin on huomattavasti vaikeampaa työskennellä tehokkaasti ja saada päätetyksi asioita.
  3. Jaoimme tiimit tasapuolisesti osaamisten mukaan, jolloin kummassakin tiimissä oli tasaisesti kutakin osaamista.
  4. Tiimiläisten vahvuuksia ja mielenkiintoa toimeksiantoja kohtaan kuunneltiin ryhmäjakoja tehdessä.
  5. Projektipäälliköt huolehtivat aikatauluttamisesta, ajankäytöstä ja organisoinnista. Kun keskustelu ei edennyt tai vauhti alkoi hidastumaan, olivat määrätietoiset projektipäälliköt puskemassa tiimiä oikeaan suuntaan.
  6. Asetimme ennen näyttöä jo selkeät tavoitteet: asetu potentiaalisen asiakkaan saappaisiin, kysy kaikki eli oletukset minimiin, määritä tavoitteet kristallin kirkkaaksi sekä tuota asiakkaalle konkreettinen ratkaisu, joka tuo tulosta.

Erityisen tärkeää projektin onnistumisen kannalta on mielestäni määrätietoinen projektipäällikkö. 12H-näytön projektipäällikkönä toimi Marianne Murto, joka suoriutui tehtävästä ansioituneesti. Mariannen tavoitteita kohti vievä ja kylmän rauhallinen johtamistapa sai tiimistämme irti juuri sen, mitä näytössä onnistumiseen tarvittiin. Mariannen alkuperäinen tavoite oli, ettei päivän aikana syntyisi kiireen tuntua ollenkaan, ja siinä myös onnistuttiin. Kerkesimme tiiminä tehdä kaiken, mitä lopulta halusimme päivän päätteeksi saavuttaa, ja näin näyttöä jälkeenpäin ajatellen muistan päivän olleen tehokas, mutta rauhallisen tuntuinen.
Kaikenkaikkiaan toimeksianto kehitti jokaista niin yksilönä kuin tiiminä. Tiimille tällaiset paineen alla suoritettavat näytöt ovat kultaakin arvokkaampia kokemuksia. Opimme toistemme työskentelytavoista ja voimavaroista, ja pääsemme hyödyntämään näitä oppeja tulevissakin koitoksissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikä on sinun tekosyysi olla tekemättä unelmistasi totta?

Motivaatio-videossaan Gary Vaynerchuk kertoo päätavoitteenaan olevan se, että hän saa katsojalle välitettyä oikean mielentilan ja asenteen vuodelle 2019. Vaynerchuk on tunnettu suorasanaisuudestaan, ja hän usein videoillaan kertoo, kuinka häntä ei voisi vähempää kiinnostaa muiden ihmisten mielipiteet hänestä itsestään. Hänen tavoitteena on saada edes yhden ihmisen muuttamaan toimiaan, jotta hän tämä saavuttaa elämässään suuria asioita. Hän kertoo videolla myös työskennelleensä joka päivä lähes vuorokauden ympäri 15 vuoden ajan, ja hän aloitti tämän ollessaan vasta 20-vuotias nuorukainen. Garyn sanoin, omaan Instagram-biotekstiin voi kirjoittaa olevansa yrittäjä, mutta oikeasti menestyvä yrittäjä tarkoittaa täysin eri asiaa, kuin hieno teksti somekanavan profiilissa. Garyn toistuva vinkki videoissaan on työn tekeminen. Hän painottaa työn tekemisen tärkeyttä jos haluaa saada asioita aikaan, ja päästä suuriinkin tavoitteisiin. Vaynerchukin mielestä elämästä pitäisi unohtaa televis

Motivaation salaisuus

Mel Robbins kertoo videolla “The Secret of Self-Motivation”, kuinka jokainen voi kasvattaa oman motivaation määrää elämässä. Videolla hän kertoo myös oman kokemuksensa kautta löytämästään keinosta, jolla on mahdollista löytää enemmän motivaatiota tekemiseen sekä kyseenalaistaa huonojen tapojen olemassaoloa. Aivot suojelevat meitä kaikelta muutokselta, epävarmoilta ja vierailta asioilta, koska ne yrittävät pitää meidät elossa. Jos haluaa ryhtyä kokeilemaan jotain uutta ja vierasta, aivot lähettävät yleensä jossain vaiheessa suojelumekanismin tavoin signaalia epäilemisestä ja epäröinnistä. Tämä on aivojen tapa suojella meitä kaikelta tuntemattomalta ja vaaralliselta, ja se tekee entistä vaikeammaksi uusien asioiden aloittamisen ja kokeilun. Kun tällaisen suojelumekanismin tunnistaa, on mahdollista vaikuttaa siihen itse, ennen kuin pelko ja epäröinti ottaa tilanteessa vallan. Robbins kertoo kuinka pienten asioiden tekeminen on se vaikein, mutta tärkein asia tehdä motivaation kas

Hei! Hidasta vauhtia.

Nykypäivänä moni haalii itselleen hirmuisesti asioita, tehtäviä ja työtä. ”Enemmän on enemmän” -periaate tuntuu olevan osa monen arkea. Halutaan saavuttaa suuria uraharppauksia, saada parempaa palkkaa, ostaa uusi auto ja elää yksinkertaisesti leveämmin. Tutustuin Timo Lampikosken vuonna 2001 kirjoittamaan teokseen nimeltä ”Vähemmän on enemmän”, ja vaikka teoksen kirjoittamisesta onkin kulunut jo jonkin verran aikaa, päätevät silti monet Lampikosken neuvoista nykypäivänäkin elämään. Tunnistan itsessäni hälyyttäviä piirteitä Lampikosken mainitsemasta ”enemmän-syndroomasta”. On hyvin tavallista, että huomaan tekeväni vielä puolenyön jälkeenkin töitä arkiviikolla. Tämä on jälkivaikutusta sille, etten ole osannut kieltäytyä minulle houkuttavista tarjouksista esimerkiksi töitä koskien. Vaikka jonakin iltana saisin tehtävät hoidetuksi aikaisemmin kuin yleensä, huomaan jatkavani työmäärästä turtuneena hommia yön pikkutunneille asti. Teoksessaan Lampikoski kuvaa visuaalisen kaavion avu